FANNI STANFORD
Fanni Stafford, Uterus, mikroskooppikuva, 2019.
www.fannistafford.com
fannistafford(a)gmail.com
instagram.com/flyydia
Taiteellinen työskentelymuotoni määrittyy aina tutkittavan aiheen ehdoilla. Töilläni on yleensä oma
tahtonsa tulla esille itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Oma osani on toteuttaa työ laborantin
pedanttiudella. Taiteeni estetiikka onkin läheistä sukua luonnontieteellisen tutkimuksen estetiikalle.
Työskentelyni temaattisessa ytimessä on yleensä mielen kokemuksen sekä kehon biologisten
prosessien välisen yhteyden tutkiminen tavalla tai toisella.
Ihan viimeisimmäksi olen keskittynyt kysymyksiin kehollisesta kauneudesta ja esteettisestä
kokemuksesta. Tahdon tuoda katseen universaalille tasolle kehollisen kauneuden tarkastelussa ja
siirtyä konkreettisesti pintaa syvemmälle. Mikroskooppikuvassa kudostemme ilmiasut poikkeavat
toisistaan hyvin vähän. Mikrotasoa tarkasteltaessa on helpompi vapautua katsomaan kehoa ilman
arvostelevaa silmää ja vain ihastella sen sinällään persoonatonta, universaalia muotokieltä. Olen
tahtonut samalla tutkia orgaanisen elämän kauneutta ajassa, jossa tieteen ja teknologian murros
haastaa vähitellen kehollisuuden olemisemme ja itseilmaisumme ehtona.
Kauneuden teema on taiteellisen ilmaisuni ytimellinen alkuvoima muutenkin. Kritiikkini kauneuden
pinnallista arvottamista kohtaan ei ole estänyt minua taiteilijana olemasta melko häpeilemättömästi
juuri kauneuden luoja. Työskentelyni on usein transformoiva prosessi, jossa jokin mieltä hankaava
teema huolellisen työstämisen ja tutkimisen avulla hioutuu problemaattisesta kauniiksi. Ehkä se on
tapani toteuttaa taiteilijan vapautta: järjestää kaoottinen maailma eheämmäksi omassa luovassa
universumissani. Ainakin hetken tuo kauneus auttaa mielen toivon ja rauhan taajuudelle.
/
The medium of my artistic expression is defined by the subject at hand. My works usually have
their own will to emerge in the way that best suits them. My part is to conduct the work like a
pedantic laboratory technician. The aesthetics of my art closely relate to the aesthetics of natural sciences. The thematic core of my artistic practice is usually, in one way or another, the
relationship between the experience of the mind and the biological processes of the body.
Lately, I have focused on the questions related to bodily beauty (beauty in the physical body) and
the aesthetic experience. I want to direct the gaze to the universal level in the body and move
concretely deeper than the surface. In microscopic pictures the differences between
our tissues aren’t very obvious. On the micro level it is easier to be freed to see the body without the
evaluating eye and to just indulge in the awe of the impersonal, universal visual language.
Furthermore, I have wanted to study the beauty of organic life in the time when critical changes in
technological and scientific development challenge the body as the condition for our existence and
self-expression.
Beauty could also otherwise be addressed as the elementary power of my artistic expression. The
critique I direct towards the superficial beauty is not in contradiction with the rather shameless
willingness to be a creator of beauty. My praxis is often a transformative process where I smoothen
the problematic into something beautiful, by carefully working through and studying the issue that is
rubbing my mind in the wrong way. I suppose this is my very classical way of using the artist’s
freedom; to arrange the chaotic world into one that is more coherent, even if just in my own
universe. At least momentarily, beauty helps the mind reach the wavelength of hope and peace.