SARA MANNINEN

Prosessikuva, 2019, fotopolymeeri japaninpaperille, kuva: Sara Manninen.


sara.iida.eveliina(a)gmail.com


Taidegrafiikka on päämediumini, ja työskentely merkitsee minulle ajattelua käsillä. Teokseni kehkeytyvät ajan kanssa. En yleensä heitä pois epäonnistuneitakaan vedoksia, sillä monesti ei- toivotussa lopputuloksessa piilee kiinnostavia toisin näkemisen mahdollisuuksia.

Kun idea jalostuu ja käy läpi erilaisia kuvan tuottamisen tapoja, prosessissa tapahtuu aina jonkinlaisia nyrjähdyksiä ja merkityssisältöjen muutoksia. Erilaisten pintojen avulla tuotetut kuvat voidaan saattaa keskenään kiinnostaviin keskusteluyhteyksiin. Jokaisella herkällä vastaanottavalla pinnalla on oma tapansa puhua kuvallisuudesta.

Olen kiinnostunut lopputulemasta, jossa tekoprosessi ja siitä seurannut teos ovat näkyvissä limittäin. Tällainen itsetietoisen teoksen idea on mielestäni kiehtova.


/


My main medium is printmaking and I work by thinking with my hands. My works take a lot of time to develop. I don’t usually throw away failed prints, because often in an undesired outcome lies an interesting opportunity to see otherwise.

When an idea of a picture is refined and undergoes different means of development, there are always some kinds of twists and changes in the meaning present within the process. Pictures produced with different surfaces can be brought into interesting conversations with each other. Every delicate receiving surface has its own way of discussing visuality.

I am interested in an outcome where the process and the produced work overlap. This kind of self-conscious work is an intriguing idea.