EMILIA LINNAVUORI

Prosessikuva opinnäytetyöstä, 2019.


emilialinnavuori.com
emilia.linnavuori@gmail.com
www.instagram.com/emlivu


Olen kasvanut perheessä, jossa on tuettu luovaa itseilmaisua ja kannustettu käsillä tekemiseen. Minulle on annettu maalia, liitua, kartonkia ja muovailtavaa samalla tavalla kuin vanhemmalle siskollenikin, vaikka silloin en osannut vielä edes puhua tai kävellä. Luova tekeminen on aina siitä lähtien lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tuonut kokemuksen, että minut kuullaan ja nähdään. Olen oppinut varhain, että erilaiset taiteenalat ovat väylä ymmärtää ihmisenä olemisen kokemusta sekä käsitellä tunteita ja tapahtumia, joita en muuten osaisi kuvailla. Ne ovat vahvistaneet voimavarojani ja itseymmärrystäni sekä tuoneet voimaantumisen kokemuksia. Taide, jota teen, lähtee hyvinvointia vahvistavista, positiivisen psykologian teemoista ja toiminnasta käsin. Herkistyminen käsiteltävälle teemalle on ollut tärkeämpää kuin teokselle valikoitunut tekniikka. Olen mennyt mielenkiinto edellä kohti niitä materiaaleja ja tekemisen tapoja, jotka tuntuvat kiehtovilta ja jotka tuovat parhaiten esille teoksen takana kulkevan idean. Olen usein käsitellyt aiheita, jotka tuntuvat raskailta, ongelmallisilta ja uuvuttavilta, mutta tekemisen kautta nämä tuntemukset ovat muodostuneet kevyemmiksi, selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Ihmisenä olemisen kollektiivinen kokemus sekä kehon, mielen ja ympäristön välinen tietoinen ja tiedostamaton suhde kulkevat usein teosteni selkärankana. Pyrin tekemään hämmentävistä ja epämieluisista tuntemuksista visuaalisesti miellyttävää ja kaunista, sillä haluan luoda inhimilliselle kokemukselle helposti lähestyttävän ulkomuodon.


/


I grew up in a family where creative self-expression and handicrafts were encouraged. Even though I was too young to form words yet alone walk, I was given the same things to play with as my older sister was: paint, chalk, paper, and clay. Creatively starting at such a young age has increased my feeling of togetherness, bringing forth an experience of being seen and heard. I’ve learned early on that different kinds of art lead to a path of understanding the human existence and allow me to express emotions and events that I wouldn’t otherwise know how to describe. They have not only strengthened my resources, but have also brought self-understanding and empowerment. The art that I make, originates from my drive to strengthen wellbeing and thus centers around the theme and act of positive psychology. Sensitivity to the theme that I am dealing with is more important than the actual technique. This is why I am driven towards materials and the ways of doing, which have felt fascinating and which have brought forward the idea behind the piece. Many times I’ve been discoursing subjects which seem to be heavy, problematic and exhausting. Working through these subjects has molded more light, clarity and easiness to understanding the theme. The collective experience of existing as a human being and the conscious and unconscious relations between mind, body and environment have been at the core of my artwork. The core of my art is the endeavour to transform confusing feelings into beautiful artworks and the wish to create visually appealing facades for the human experience. My endeavour is to make confusing feelings into beautiful art because I want to create a visually appealing appearance for a negative but human experience.