FANNI STANFORD

Fanni Stafford, Uterus, mikroskooppikuva, 2019.


www.fannistafford.com
fannistafford(a)gmail.com
instagram.com/flyydia


Taiteellinen työskentelymuotoni määrittyy aina tutkittavan aiheen ehdoilla. Töilläni on yleensä oma tahtonsa tulla esille itselleen parhaaksi katsomallaan tavalla. Oma osani on toteuttaa työ laborantin pedanttiudella. Taiteeni estetiikka onkin läheistä sukua luonnontieteellisen tutkimuksen estetiikalle. Työskentelyni temaattisessa ytimessä on yleensä mielen kokemuksen sekä kehon biologisten prosessien välisen yhteyden tutkiminen tavalla tai toisella.

Ihan viimeisimmäksi olen keskittynyt kysymyksiin kehollisesta kauneudesta ja esteettisestä kokemuksesta. Tahdon tuoda katseen universaalille tasolle kehollisen kauneuden tarkastelussa ja siirtyä konkreettisesti pintaa syvemmälle. Mikroskooppikuvassa kudostemme ilmiasut poikkeavat toisistaan hyvin vähän. Mikrotasoa tarkasteltaessa on helpompi vapautua katsomaan kehoa ilman arvostelevaa silmää ja vain ihastella sen sinällään persoonatonta, universaalia muotokieltä. Olen tahtonut samalla tutkia orgaanisen elämän kauneutta ajassa, jossa tieteen ja teknologian murros haastaa vähitellen kehollisuuden olemisemme ja itseilmaisumme ehtona.

Kauneuden teema on taiteellisen ilmaisuni ytimellinen alkuvoima muutenkin. Kritiikkini kauneuden pinnallista arvottamista kohtaan ei ole estänyt minua taiteilijana olemasta melko häpeilemättömästi juuri kauneuden luoja. Työskentelyni on usein transformoiva prosessi, jossa jokin mieltä hankaava teema huolellisen työstämisen ja tutkimisen avulla hioutuu problemaattisesta kauniiksi. Ehkä se on tapani toteuttaa taiteilijan vapautta: järjestää kaoottinen maailma eheämmäksi omassa luovassa universumissani. Ainakin hetken tuo kauneus auttaa mielen toivon ja rauhan taajuudelle.


/


The medium of my artistic expression is defined by the subject at hand. My works usually have their own will to emerge in the way that best suits them. My part is to conduct the work like a pedantic laboratory technician. The aesthetics of my art closely relate to the aesthetics of natural sciences. The thematic core of my artistic practice is usually, in one way or another, the relationship between the experience of the mind and the biological processes of the body. Lately, I have focused on the questions related to bodily beauty (beauty in the physical body) and the aesthetic experience. I want to direct the gaze to the universal level in the body and move concretely deeper than the surface. In microscopic pictures the differences between our tissues aren’t very obvious. On the micro level it is easier to be freed to see the body without the evaluating eye and to just indulge in the awe of the impersonal, universal visual language. Furthermore, I have wanted to study the beauty of organic life in the time when critical changes in technological and scientific development challenge the body as the condition for our existence and self-expression.

Beauty could also otherwise be addressed as the elementary power of my artistic expression. The critique I direct towards the superficial beauty is not in contradiction with the rather shameless willingness to be a creator of beauty. My praxis is often a transformative process where I smoothen the problematic into something beautiful, by carefully working through and studying the issue that is rubbing my mind in the wrong way. I suppose this is my very classical way of using the artist’s freedom; to arrange the chaotic world into one that is more coherent, even if just in my own universe. At least momentarily, beauty helps the mind reach the wavelength of hope and peace.