KALLE-ERIK KOSONEN

•••••••••••••••••••••••• 2017

kallekosonen11(a)gmail.com
cargocollective.com/kalle-erikkosonen


Tää elämä tuntuis koostuvan lukemattomista sattumanvarasilta vaikuttavista tekijöistä ja niiden kohtaamisista ja eroamisista. Yrityksessäni koordinoida omaa paikkaani maailmassa ja tän maailman paikkaa olevaisuudessa yks suurimmista tavoitteista on päästä kunnolla käsiksi intuitiooni. Välillä onnistun siinä heikommin, välillä voimakkaammin.

Sen avulla pääsen matkaamaan sitä reittiä pitkin, jota on kai tarkoituskin. Sen avulla toivon saavani ymmärryksen suuremmasta kokonaisuudesta. Oon huomannu, että asiat eivät välttämättä oo ihan niin sattumanvaraisia ja epämääräisiä, ku miltä ne vaikuttaa. Kaikki menee niinku niiden kuuluu mennä ja punoutuu yhteen.

Sitä saattaa esimerkiks huomata viettäneensä neljä vuotta taidekoulussa kokeilemassa juttuja. Ja ne kokeilut on ollu välttämättömiä oman paikan etsimisessä. Ne on ikään ku merkkejä kartassa itelle, ku koittaa suunnistaa tässä maailmassa, joka vaikuttaa aika kaaokselta.

Parhaiksi välineiksi on valikoitunu analogiset valokuvausmenetelmät niiden sattumanvaraisuuden ja tiettyjen rajoitusten vuoksi. Oon myös ajautunu tekee videoita, vähän jotenkin puolivahingossa. Mut kuuluu asiaan vaan hyväksyy se.

/


This life seems to consist of innumerable coincidental factors and their encounters and partings. In my attempt to try to coordinate my own place in the world and this world’s place in existence, one of the biggest goals is to get to know my intuition. Sometimes I do it weaker, sometimes better. It allows me to travel along the route I am meant to. With it I hope to gain an understanding of the bigger picture. I notice that things are not necessarily as random and vague as they seem. Everything happens like they are meant to and things intertwine.

For example, you might notice you’ve been spending four years in art school doing experiments. And those experiments are necessary for finding your own place. They are guiding symbols on a map for navigating in this world, which seems pretty chaotic.

The best tools for me are analogical photographic methods due to their random nature and certain limitations. I have also drifted into making video art by accident. But I’m willing to accept it.